Sirocco

Keinutaan! Ekaa kertaa huteralla keinulaudalla; eestaas, sinne tänne, kovempaa, hiljempaa, yhä korkeammalle... Kuvassa olen puolitoistavuotias ja varmaan vähän pelotti kun kukaan ei pitänytkään kiinni. Piti vain puristaa kovasti ja pysyä vauhdissa mukana. Kun menettää läheisen, koko elämä menee keinahteluksi. Jotenkin sitä pysyy kyydissä - välillä huonommin ja välillä paremmin. Ensimmäinen vuoden kierto on vaikein. Kaikki tapahtuu eri tavalla ensimmäistä kertaa. Ensimmäinen äitienpäivä ilman äitiä, ensimmäinen juhannus, joulu… Vietämme merkkipäiviä ilman äidin ja mummon läsnäoloa, ensimmäistä kertaa ei vietetä äidin syntymäpäiviä. Kaikki 365 päivää ovat ensimmäistä kertaa ilman rakasta äitiä. Tähän mennessä olen herännyt 132 aamuna orpona. Meidän äiti oli kertakaikkisen upea! Jokainen varmaan muistaa kaikki tärkeät ekat kerrat. Milloin oppi jotain ensi kertaa tai sai jotain mitä oli kovin toivonut - niihin hetkiin sisältyy niin voimakas tunne, että ainakin itselläni ne o

Mitä suunnitelmia olet tehnyt täksi Juhannukseksi? Pidätkö kiinni traditioista vai teetkö jotain ihan uudenlaista? Juhannustaikoja tai -pelejä, hattutempun kenties? Tänä Juhannuksena ei ainakaan tarvitse palella! Tänä Juhannuksena itse aion: ottaa rennosti koti- ja mökkinurkissa grillata ja syödä hyvää ruokaa juoda kuohuvaa ja kaikkea kylmää viettää aikaa hyvässä läheisten seurassa jutella ja nauraa nauttia luonnosta ja valosta uiskennella saunoa kerätä kukkia nukkua ensimmäisen yön Lillavillassamme murehdin hieman kun äiti ei ole enää luonamme ja muistelen, kuinka viime Juhannuksena hän lausui viimeisen kerran meille ihanan Rohdinmekkoballadin ilahdun kun katson vuorellemme Ketunpesälle ja muistan, että äitimme on yhä mukana - vaikka kukkasina, perhosina, valon säteinä, tuulen kuiskeena Toivotan rentouttavaa ja suloista Juhannuksen aikaa teille kaikille! Kukkia siellä ja täällä mutta ei enää tyynyn alla. Saunamökki Peiponpe

Tänä kesänä ihmiset viettävät lomiaan koti-Suomessa. Asuntovaunujen ja -autojen kysyntä on kasvanut hurjasti, eikä ihme, sillä muille maille ei ole nyt asiaa, ja vaunuilu on mukava tapa viettää vapaa-aikaa. Nähdä kauniita paikkoja kotimaassa samalla oleillen turvallisesti omissa oloissa ja nurkissa. Etuteltta tuo mukavasti lisätilaa. Karavaanarit ovat tunnetusti kaikkien kavereita, aina valmiita auttamaan ja neuvomaan heitä, jotka ovat vielä noviiseja. Nuoriso on myös nyt kiinnostunut karavaanarielämästä. Leirintäalueilla oleillaan lähekkäin ja tutustuminen käy helposti, mutta karavaanari myös "haistaa", jos joku kaipaa omaa rauhaa eikä tuppaudu väkisin seuraan. Vanha Cabby Me teimme ensimmäisen asuntovaunuretken Valasrannan leirintäalueelle vuonna 2009, melkein heti kun olimme tavanneet. Miehelläni oli vielä silloin vanha ja hieman raihnainen Cabby, mutta ihan kelpo peli. Valasrannassa osallistuimme monena kesänä viikon tanssileireille, ja oli ihan mielettöm

10-vuotishääpäivää kutsutaan tinahääpäiväksi. Juhlamme kunniaksi hankimme meille kupit uusiin lukkopajan tiloihin, sillä myös posliinihäiksi kutsutaan tätä täyden kympin päivää. Tästä lähtee hyvä päivä. Kymmenen vuotta on tosiaan jo siitä kun sanoimme toisillemme tahdon. Vihkitilaisuudessa olimme ihan kahdestaan, vain todistajien läsnäollessa. Tuomari oli jostain syystä kovin hämmentyneen oloinen koko toimituksen ajan sekoillen sanoissaan. Hän kysyi ensin minulta tahdonko, vaikka yleensä kysytään ensin mieheltä. Lopuksi hän tuijotti meitä, ja huokasi sitten kuinka kaunis pari hänen mielestään olimme. Kyllä meistä säteili varmasti tulenpalava rakkaus ja onni. Vihkitodistuskin oli sitten kirjoitettu väärin. Mutta meitä vain nauratti. Seuraavana päivänä järjestimme yllätysjuhlat kotikylän Kettulan pirtillä. Trubaduurimme sanoi jälkeenpäin, että ne olivat todelliset satuhäät. Yhtäkaikki, meille mieluisat juhlat, rennot kaikille, koska kukaan ei tiennyt tulevansa häihin ei