Elämän valintatalossa noukin asennetta ja rohkeutta

Elämä on kuin valintatalo, jonka tarjonnasta voi noukkia omaan koriinsa itselle sopivat asiat. Jotkut niistä voivat olla kuitenkin liian korkealla hyllyllä, jonne ei heti ylety. Täytyy kasvaa ja unelmoida kenties hetken. Tai kauan, kuten minä. Neljä lasta erityishaasteiden kera kasvattaneena ymmärrän hyvin (kenties muutenkin tajuaisin), että aina ei tosiaan voi tehdä sellaisia valintoja kuin tahtoisi, esimerkiksi muuttaa Espanjaan. Erilaiset vaikeat elämäntilanteet, sairaudet tai puute rahasta estävät joskus tekemästä jonkun houkuttelevalta tuntuvan valinnan. Pelko ja epävarmuuskin ajavat monia pysymään siinä tutussa ja turvallisessa. Vallitseva maailmantilanne vaikuttaa parhaillaan myös jokaiseen niin, ettei voi tehdä mitä huvittaa. Onnenpyörämme Mutta oman asenteen voi ainakin aina valita, se on ihan alahyllyllä, kaikkien napattavissa. Oma polkuni ei ole ollut aina ihan helppo. Rämmin aikoinaan sohjossa kuljettaen lapsia päivähoitoon, huiskin lunta auton päältä, raaputin jäät ikkun