Sirocco

Olipa mukava saada palanen Espanjaa postilaatikkoon Suomessa, nimittäin Ole-lehti, jonka vuosikerran voitin kilpailussa. Lehden teksti on totta. Espanjaan voi muuttaa kokonaan tai osittain olematta rikas. Kilpailussa kysyttiin, milloin kävin ensimmäistä kertaa Espanjassa, mistä pidän siellä ja mikä saa minut palaamaan takaisin. Joskus lentäen, joskus ajellen. Voikin olla yllätys kuulla, että vaikka olen matkaillut melko paljon, Manner-Espanja oli viimeisenä listallani. Olin käynyt kyllä Fuerteventurassa, Lanzarotella ja Gran Canarialla, sekä nuorena Andalusiassakin, mutta silloin en vaikuttunut. Ruoka ei miellyttänyt teiniä, enkä päässyt kosketuksiin espanjalaisten kanssa, koska tuijottelin vain omaa napaani tai poikaystävääni. Taisinkin katsella koko maailmaa hyvin kapea-alaisesti, enkä osannut arvostaa asioita ja aistia elämän kauneutta kuten myöhemmin.    Rakastuin. Rakastan yhä. Rakastan ikuisesti. Kun olimme kolunneet muut Euroopan maat mieheni kanssa, päätimme lähteä viettämään

Jokainen tietää, että muutto on raskasta. Ei pelkästään fyysisesti, vaan myös henkisesti. Samalla on matkattava menneeseen, kun käteen osuvat vanhat kirjeet tai valokuvat, onnittelukortit. On mittailtava, mitä säästää, minkä heittää pois, minkä kierrättää. Muuttoapulaisen roolissa on vielä vaikeampaa tietää, mikä olisi juuri se toiselle tärkeä ja säästettävä. Autisminkirjon henkilölle nimenomaan muutokset elämässä ovat todella haastavia, joka voi johtaa monenlaisiin tunnereaktioihin, joita monien on vaikea edes ymmärtää. Muutos tuo tuskaa autistiselle henkilölle, se voi tuntua aivan fyysiseltä kivulta, jota ei voi vähätellä, jollain voi jopa pieni poikkeama päivässä tuntua maailmanlopulta. Muutokset kuuluvat kuitenkin elämään, ja jotenkin niitä pitää oppia sietämään ja hyväksymään. Se tapahtuu todella pienin askelin, struktuurit ovat niin tärkeitä.  Muutto uuteen kotiin ja erilaiseen ympäristöön on kelle tahansa se elämän tärkein juttu. Aikoinaan kun kaksospoikani olivat kouluikäis

Palattuamme Espanjasta, meitä odotti vielä useita purkamattomia muuttolaatikoita keskeneräisessä pienessä kotipesässä. Mihin saan kaiken mahtumaan, mietin. Tarvitsenko näitä kaikkia tavaroita? Tarvitsenko todella isän hokkareita? Kun katson niitä, näen isän ne jalassa. Siis tarvitsen...   Toisen roska voi olla toisen aarre – ja päinvastoin. Kukaan ei voi määritellä toisen puolesta, onko jokin asia tai esine toiselle tärkeä tai säilytettävä. Joku kaipaa ympärillään olevia esineitä ehkä niiden muistojen tai kauneuden tähden, joku taas viihtyy pelkistetyssä kodissa. Joku neuvoo: Jos et ole pitänyt vaatetta vuoteen, laita kiertoon. Sama pätee ehkä monen taloustavaran kohdalla. Ajattelen kuitenkin, että tähän kysymykseen jonkin tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta on oikeastaan helppo ratkaisu: Mikä tekee onnelliseksi, pysyköön luonasi. En itse vain voi heittää kaikkia lasten värkkäämiä tekeleitä tai kortteja pois, sillä ne tuovat minulle edelleen iloa. Vaikka ei voi elää liikaa mustoi

Kun Espanjasta ajaa Euroopan halki kohti Suomea, on rentouttavaa päästä laivalle nauttimaan ja lepäämään loppumatkasta! Kaupallinen yhteistyö :  Finnlines Kun on kaksi kotia kahdessa maassa, Suomessa ja Espanjassa, maiden välistä matkaa on taitettu joskus asuntovaunu auton perässä kulkien, toisinaan ilman, joskus lentäen. Jatkossa kuljemme väliä uudella matkailuautollamme. Nyt ajoimme henkilöautolla mieheni kanssa Aurinkorannikolta Suomeen päin koirat kyytiläisinä  ( Suorinta reittiä autolla Espanjasta Suomeen ). Valitsimme maailmanlaajuisen koronavirusepidemian vuoksi suorimman ja mahdollisimman nopean reitin. Päätimme hemmotella itseämme ja helpottaa matkantekoa varaamalla Finnlinesilta laivamatkan Travemündesta Helsinkiin. Finnlinesin rahti-matkustajalaivat liikennöivät normaalisti. Laivalle pääsyyn vaadittiin tällä hetkellä negatiivinen koronavirustestitulos. Olimme ottaneet testit Saksan Lauterbachissa matkan varrella. Lähellä satamaa testin voi käydä ottamassa esimerkiksi Cit