Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2019.

Kuukauden kohtaaminen saaressa sukuloiden

Kuva
Talven aikana Espanjassa vietimme monia mukavia hetkiä Lammin Jaskan ja Elinan kanssa. Jaska on mieheni serkku. Kävimme yhdessä mm. retkellä El Torcalissa, joka on ihmetystä herättävä kivinen luonnonpuisto Malagan tuntumassa. Nyt pääsimme tutustumaan Lammien, mielestäni aivan yhtä ihmetystä herättävään kesäpaikkaan, Jeriko-saareen, jossa on tuhansia vuosia vanhoja kiviä, kallioita ja siirtolohkareita. Jo automatkalla ajellessamme Vaasan ohi, maisemassa kiinnitti huomiota valtavat kivenjärkäleet. Merenkurkun saaristo onkin Suomen ainoa luontokohde, joka on UNESCO:n maailmanperintöluettelossa. Vaikutun erilaisista kivistä, sillä se seisauttaa minut ajattelemaan luontoa ja maailman ihmeitä. Kuinka kivi kestää kun mikään muu ei. Kun me vain käväisemme täällä, ne ovat ja pysyvät. Mitä kaikkea ne ovatkaan nähneet ja kokeneet, jos niillä vain olisi silmät ja tunteet.  Kapteenihattuinen Jaska odotti meitä rannassa laiturilla, ja niin retkemme alkoi kohti Jerikoa.   Rann

Juhannuksen taikaa

Kuva
Ihanaa, on keskikesämme juhla! On niin valoisaa, kaunista ja lämmintä! Juhannuksessa on omaa taikaansa, kesä verhoaa meidät vehreyteensä, ihmiset nauttivat toistensa seurasta ja valoisasta yöstä. Oletko sinä tehnyt koskaan juhannustaikoja? Nehän ovat osa juhannukseen liittyvää kansanperinnettämme. Minä olen kerran tehnyt: Keräsin seitsemän erilaista kukkaa ja laitoin tyynyn alle. Ja ihan totta, seuraavana yönä näin unta miehestä, joka tuli luokseni. Eikä siinä mennyt kauaakaan, niin sitten tapahtui. En ole oikeasti ollenkaan taikauskoinen, mutta joskus on hauskaa hieman uskoakin ”hullutuksiin”.  Entä onko sinulla joitain erityisiä juhannusperinteitä? Valtaosa suomalaisista tietysti mökkeilee, saunoo, ui, soutelee, grillaa, käy tansseissa, juo… ja niin, juhannuksenahan saa alkunsa suuri osa vuoden aikana syntyvistä lapsukaisista! Meidän perheen perinteet ovat ihan ”vain” juuri nuo yllämainitut.  Tänä juhannuksena meitä ympäröi lisätaika, sillä joukossamme on oi

Tallinna: Historiallinen helmi ei himmene!

Kuva
Onko Tallinna jo loppuunkulutettu ja -koluttu? Niin nähty!?  O n ollut puhetta paljon siitä, että suomalaiset ovat ”hylänneet” Tallinnan ja Viron. Hintataso kun on noussut, alkoholia ei saa enää niin huokeasti kuin ennen ja töykeä asiakaspalvelu on karkottanut suomalaiset. Tallinna on kuitenkin oikea historiallinen helmi ja yksi Euroopan parhaiten säilyneistä keskiaikaisista kaupungeista ja se kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Koska mieheni JP:n yrityksellä on yhteistyökumppani Tallinnassa, tulee siellä käytyä työasioiden ohella. Viime käynnistämme olikin melkein vuosi aikaa, koska olimme tässä välissä niin kauan Espanjassa. Oli siis mielenkiintoista lähteä katsomaan, pitääkö väittämä paikkansa, odottaako meitä autioituneet kadut? Samalla saisimme tunnelmoida kymmenvuotispäiväämme, sekä juhlia tyttärien kesäloman alkua. No mutta! Laivahan oli täynnä väkeä –   muitakin kuin japanilaisia turisteja. Tallinkin uusimmassa laivassa Megastarissa löytyy kuitenkin hyvin pa