Älä koskaan luovuta, vuoden viime metreilläkin unelmat voivat käydä toteen!

Ympärilläni leijailevat lumihiutaleet. Kuin olisin kietoutunut tähtipölyyn. Valkeutta ja valoisuutta. Rauhaa, vapautta. Oi Suomi!

Muistatko millaista on heittäytyä hangelle? Näköjään vähän vakavaa, ainakin jos niskaan menee lunta...

Vuosi on kääntymässä loppusuoralle. Tämä vuosi on ollut hyvin kummallinen ja vaikea koko maailmassa, varmastikin useimmille ihmisille ja erityisesti Ukrainan kansalle.

Kun maas on hanki...

Vuosi 2022 alkoi omalla kohdallani heti huonosti, sillä sairastuin koronaan. Syntymäpäiväni tammikuussa kului voimattomana sängyn pohjalla. En tiedä, jättikö tauti minulle jonkun pysyvän "aivovaurion", mutta mikään ei tuntunut palautuvan sen jälkeen uomiinsa. Elämästä alkoi kadota haju, maku, tarkoitus... Tyytymättömyys omaan itseen kasvoi. Terveys alkoi puhututtaa entistä enemmän. Myös elämän rajallisuus ja raadollisuus muistuttivat konkreettisesti espanjalaisen sairaalan teho-osastolla. Kävimme piristämässä siellä vakavasti sairastunutta ystävää.

Maailma ja elämä on näyttänyt synkät puolensa kuluneena vuonna.

Lähdimme maaliskuussa puolen vuoden Espanjassa oleskelun jälkeen takaisin Suomeen, sodan varjoissa. Tiesin lähtiessäni, että toinen kotini ei enää olisi auringon alla. Olin päätöksestä varma, eikä siihen liittynyt mitään dramatiikkaa.

Heippa aurinko!

Paluu Suomeen oli kuitenkin haastava. Keskeneräinen talomme aiheutti jatkuvaa ongelmaa ja työtä. Lunta oli monta metriä. Ei vettä, elinehtoa... Muistutin itseäni, että kotini löytyy kuitenkin aina sieltä, missä sydämeni on.

Tuvassa riittää onneksi aina lämpöä ja karvakamut tuovat iloa ja seuraa.

Siitä eteenpäin vuodenajat ovat vaihtuneet, mutta kaavat ovat pysyneet samoina: Kotiarki. Työ. Perhe. Koirat. Metsä. Mutta entä ystävät? Espanjassa tapasin ystäviä päivittäin ja aivan spontaanisti. Miksi Suomessa kaikilla on niin kiire, ettei tapaamisia saa useinkaan järjestymään kuin mittavilla kalenterisulkeisilla? 

Tulisiko joku kahville?

Kaikilla meillä on toki omat kiireemme, ilomme ja surumme. Vuosi antoi minulle kuitenkin uuden ystävän, jolla on omien touhujen ja haasteiden keskellä aina aikaa myös minulle. Ihan kun hän olisi tupsahtanut taivaasta avartamaan maailmaani. Niin - emme lopulta tarvitse paljon ystäviä, laatu korvaa määrän.

Sylini on avoinna vastaanottamaan kaikenlaiset ihmiset. 

Myös kirjaprojektini on saanut loppusysäyksen; oikeat ihmiset löytyivät tukemaan minua ja lapsiani, ja nyt siitä tulee vihdoin totta ensi vuoden puolella äänikirjana. Vuosi ei siis voisi päättyä onnekkaammin.

Unelmastamme tulee totta ja jopa parempi kuin osasimme ajatella.

Entä miten sinun vuotesi on mennyt? Toivottavasti mukavasti, mutta vaikka se olisi ollut surkea, ehkä se on kuitenkin opettanut jotain, tuonut eteen uusia asioita itsestä tai elämästä, josta voi ammentaa ensi vuonna jotain hienoa.

Hei hei, Uusi Vuosi olkoon parempi!

Toivotan teille kaikille rauhaisaa vuoden viimeistä kuukautta ja joulun aikaa. Luulen, että jo useimmat meistä ovat löytäneet joulun taian, joka ei löydy kaupallisuudesta tai kiiltävästä huushollista. Kiireettömyys ja rakkaiden olemassaolo tai läsnäolo ovat tärkeintä, ja niitä ei saa rahalla. 

Joulumieltä

Vuoden viime metrit valavat itselleni uskoa valoisaan ensi vuoteen ja tulevaisuuteen. Sydämeeni joulun teen. 

Keveyttä, lämpöä ja onnellisuutta sinunkin jouluusi.