Muistetaan ja muistellaan isiä


Oma isäni kasvoi isättömänä ilman miehen mallia. Silti hänestä tuli aikaansa edellä oleva perheenpää. Hän teki pitkiä työpäiviä perheensä elättämiseksi, mutta vapaa-ajan hän omisti perheelleen ja teki meidän lasten kanssa monenlaista viikonloppuisin. Retkeilimme, uimme, hiihdimme. Isä teki ruoat, hoiti kauppa-asiat, siivosi, ompeli jopa housunlahkeeni. Shoppaili kanssamme. Järjesti juhlapäivistä erityisiä. Hänellä oli perheen langat käsissään. Hän piti myös ankarat säännöt ja rajat. Isä oli auktoriteetti, jolle ei sanottu vastaan. 


Retkellä Seurasaaressa vuonna 1970

Vanhempien omasta ajasta ei ollut puhettakaan, mikä nyt tuntuu olevan kovin tärkeää niin äideille kuin iseille. Omat vanhempani ottivat siinä arjen keskellä tanssiaskeleita, pussailivat, nauttivat illalla viiniä, äitini oli isäni kuningatar. Itselle ei edes tullut mieleen, että olisi kaivannut erityistä laatuaikaa vanhemmiltaan, ja uskon, ettei heillä ollut huonoa omaatuntoa, että vähä töistä jäävä aika olisi pitänyt hyvittää jollain ekstrakivalla lapsille. Emme tehneet hienoja matkoja eikä käyty ravintoloissa syömässä - elokuvissa kyllä ja paljon. Luimme myös kaikki, sama kirja kiersi monesti perheenjäseneltä toiselle ja niistä käytiin keskusteluja. Tavallinen elämä oli hyvää juuri sellaisenaan. Ehkä siksi, että juuri arjesta osattiin nauttia ja järjestää yhteisiä yhdessäolon hetkiä.


Viihdyimme hyvin yhdessä isän kanssa arjessa ja juhlassa


Nykyään isät osallistuvat lasten hoitoon siinä missä äiditkin ja pitävät vanhempainvapaita. Isät näyttävät tunteensakin lapsilleen, ennen ei kyllä juuri halittu ja pusittu. Mutta kuten kuvastakin saattaa huomata, isämme oli ylpeä tyttäristään ja tuki meitä omissa päätöksissämme.


Ylpeä isä, oli lakkia tai ei


Avioerojen myötä vanhemmat joutuvat päättämään, miten jakavat vanhemmuuden. Isät jäävät usein viikonloppuisiksi, mutta ehkä nykyään viikko-viikkosysteemi on yleistynyt. Välimatka on kuitenkin ratkaiseva tekijä; jos asuu eri kaupungeissa, systeemi ei oikein toimi. Erot ovat toki kurjia, mutta itselläni on omakohtainen kokemus, että kun vanhemmat ovat onnellisempia ja tasapainoisempia eri osoitteissa, se on myös lapsille parempi, kuin olla jatkuvan eripuran tai pahan mielen keskellä. 


Lapsieni elämä ei järkkynyt vanhempiensa erosta


Omat vanhempani pysyivät yhdessä hamaan loppuun, ja ammottava aukko jäi meille tyttärille ja vanhempieni kolmelletoista lapsenlapselle suvun päämiehen syttyessä jouluyönä tähdeksi taivaalle. Isämme oli hyvin tärkeä meille kaikille myös aikuisiällä. Häneen saattoi aina turvautua, hänellä oli hyvät neuvot ja ohjeet, yhä käytössä olevat reseptit, monenkirjavat tarinat ja hän oli mainio seuramies. Hän rakasti lapsia, kaikki lapsenlapset olivat hänelle elämän tärkeimpiä asioita. 


Kesän viettoa yhdessä


Hyvää isänpäivää kaikille, erityisesti toivotan sitä lasteni iseille, ja omalle puolisolleni, kolmen pojan isälle, josta tuli tärkeä mies myös omille lapsilleni. Oma isäni varmaankin juhlistaa päivää kuohuvalla jossain korkeuksissa!


Matkustamaankin isä pääsi kun me lapset olimme isompia. Viimeiselle matkalle hän lähti jouluihmisenä jouluaattona

Suositut tekstit