Normipäivä Espanjassa ja mitä se maksaa

Normipäivämme on toisenlainen kuin ennen, nyt se kuluu lähinnä kotinurkissa maatilalla. Mitä eläminen maksaa Espanjassa, mikä on päivän hinta? 

Aamu lähtee käyntiin aamukahvilla. Se onkin päivän ainoa kupillinen, koska muuten en sitä kittaa. Aluksi toin kahvia Suomesta tai ostin sitä Suomikaupasta. Sitten huomasin, että Espanjasta löytyy myös minun makuuni sopivaa kahvia, ja nyt ennemmin kuskaan kahvia Suomeen päin. 

Tämä kahvi ei ole huokeimmasta päästä, mutta kahvin täytyy olla mieleistä!

Kananmunat kuuluvat usein aamiaiseemme (munat 24 kpl rasia 3 €, tai tilan isännältä ilmaiseksi).  Joskus nautin myös erilaisia marjoja (esim. mansikat 3 € rasia) ja luonnonjogurttia (iso tölkki 1,95 €, josta riittää viikoksi). Leipää en ole juuri nyt syönyt, mutta ihanaa tuoretta ja rapeaa patonkia saa pilkkahintaan (Lidlistä 15 c/kpl tai Mercadonasta saa ison pussillisen eurolla). Ruisleipää löytyy toki Suomikaupoista ja sitä minulla on kyllä pakkasessa, joskus palanen käy herkusta (sen hinta on tietenkin enemmän kuin Suomesta ostettuna). 

Tuoreet mansikat eivät montaa euroa maksa.

Lämmintä leipää ei aina voi vastustaa...

Aamiaisen jälkeen katson peilistä kuontaloani. Eipä ole tullut käytyä kampaajalla aikoihin. Ostin edellisellä käynnilläni kaupasta hiusväriä (3,90 €). 

Valinnanvaraa.

Nyt on hyvä hetki läntätä se päähäni. Lopputulos? Ihan ok? Olen laiska hiusteni suhteen, en koskaan föönaile tai muotoile sen kummemmin, mutta lisääntyvistä harmaista en tykkää. Tämä hiuspörrö harmaana saisi ainakin näyttämään noita-akalta!

Vähän aikaa taas pärjää ilman harmaita.

Kasvoille ihanaa, ihan ruokakaupan hyllyltä löytämääni ylellisen oloista ja tuoksuista kosteusvoidetta (5 €). Monet ovat sanoneet luulleensa, että käytän joitain ”pakkeleita” iholleni, mutta en itse asiassa siedä niitä. Sain ainakin jotain hyvää syntymälahjaksi, tasaisen ihon, joskin eletty elämä näkyykin jo ryppyinä ja uurteina. Silmät laitan aina kuitenkin ”päiväkuntoon”, ja teen sen ihan itseni iloksi, vaikka en menisi minnekään, voin hyvin "uhrata" sen pari minuuttia siihen. En ”pynttäydy” muita varten. Jotkut meikit kestävät minulla useammankin vuoden.

"Salaiset aseeni" Mercadonan kovakantisessa boksissa (7 €)

Rytkyt niskaan. Olin ennen himoshoppaaja – tosin varallisuuteni nimissä, mikä ei ole koskaan ollut kovin kummoinen. Mutta en shoppaile enää, ennemmin luovun ja pistän kierrätykseen mahdollisimman paljon niin vaatetta kuin tavaraa. Vanhat kelpaavat. Jos jotain tarvitsee, vaatteet ovat täällä huokeita, riippuu toki siitä, tarvitseeko niiden olla tietyn merkkisiä. Minun vaatteeni ei tarvitse (housut 10 €, paita sama).

Sitten koneelle opiskelemaan tai kirjoittamaan, opintovapaalla kun tässä ollaan. Zoomit, teamsit sekä webinaarit monenlaiset ovat tulleet tutuiksi koronan aikana. Maksan netistä saman kuin Suomessa ja se riittää käytössäni koko kuukauden, kun en mitään leffoja katsele (Dna rajaton 29€/kk). 

Lounas: Tänään se on ilmainen, koska sain tilan isännältä myskikurpitsan, josta saa kavereiden vinkeistä valmistettua vaikka mitä. Yleensä kokkaan jotain, missä on jotain  proteiinia,  kasviksia tai vihanneksia. Täällä terveellisen ja tuoreen ruoan ostaminen ja valmistaminen on huokeaa.

Myskikurpitsa oli minulle uusi tuttavuus.

Rico-koiramme katsoo kysyvästi, että joko lähdetään kotipihaa kauemmas juoksentelemaan. Lähdemme joelle alas laaksoon, koira on riemuissaan. Koko hiljainen laakso ja vuoret tarjoavat hyvät ulkoilumahdollisuudet koronankin aikana. Heitämme Ricolle palloa, jota se mielellään hakee (1 € kiinankaupasta).

Rico on syntynyt näillä vuorilla.

Palaamme kotiin, jonka sijainti jaksaa aina ilahduttaa. Maalla on huokeampaa asua kuin kaupungissa ja sopii pirtaamme. Melkein voisi maksaa pelkästään näköalasta vuokramme verran. Pikku kotimme on 40 neliöinen eikä mikään luksuskämppä, mutta riittää oivasti kahdelle. Isolla terassilla vietämme kuitenkin suurimman osan ajasta - emme kuitenkaan aurinkoa ottaaksemme vaan päivän toiminnot voi tehdä siellä. Myös koko maatilan piha-alueet ovat käytettävissämme, appelsiinit ja sitruunat vapaasti puista noukittavina. Lisäksi turvallisuuden tunne tilan väen ja vahtikoirien ”suojeluksessa” on mahtava juttu ja meille sitä luksusta (asumiskulut 370 € /kk sisältäen veden ja sähkön).

Tilan kookas kukkoilija. 

Kaupunki ja palvelut ovat vain vartin päässä, mutta auton tai muun kulkuvälineen kyllä tarvitsee liikkumiseen. Polttoaineen hinta on onneksi kohtuullinen. Tänään ei tarvitse lähteä kauppaan, jossa käymme paristi viikossa ja ostamme kerralla paljon (useamman päivän ruokakassi säästelemättä ja juomineen maksaa meidän kohdalla useimmiten n. 30-60 €, toki riippuu valinnoista. Useimmiten käytämme Aldia tai Mercadonaa).  Jos käymme kaupungilla ravintolassa, ruoka tulee maksamaan kympin verran juomineen per henkilö - riippuu taas valinnoista, maksaako enemmän tai vähemmän.

Tankkasimme viimeksi kolme viikko sitten.

Kun päivän velvollisuudet pyykkäyksineen ja siivouksineen ovat suoritettu, alamme valmistella päivällistä. Voisi vaikka grillata broileria (400g 2,90 €). Grillauskausi on täällä ympäri vuoden, paitsi jos sataa.

Broilerin filettä kohtuu hintaan.

Korkkaamme ruoan oheen viinin sijasta vesipullon tässä kehoa ja kuntoa kohentaessa. Toki toisinaan juomme muutakin (vesi 9c/l, huokein viini 85 c/plo, huokein olut 24 c/tölkki).

Tämä Liisa ihmemaassa-viini on yksi suosikeistamme.

Aurinko laskee meillä vuorten taakse tällä hetkellä 18.35. Mies alkaa lämmittää saunaa. Rakensimme sen Bauhausin vajasta terassille (vaja 470 €, puukiuas tuotiin Suomesta). Polttopuut ovatkin sitten täällä kalliita (kottikärryllinen 10 €), mutta olemme ostannet puita vain kerran, sillä tilalta löytyy aina jotain, vaikka kuormalavan kappaleita.

Oliivipuu on kyllä kovin sitkeää polttopuuksi.

Teen iltajumpan ennen saunaa, taivaan värjäytyessä hurmaavasti. Kun istun paljon koneella, on hyvä välillä notkistella jäseniä. Ilmaista hupia (ainakin sille, joka katsoisi...).

Ole!

Illat vietämme usein pelaillen, Sequence ja Scrabble ovat suosikkejamme. Myös espanjan kielen harjoitusten parissa on mukavaa, samoin sudokujen tai hyvän kirjan. Otamme yhteyksiä sukulaisiin, ja iltapalan (vaikka kaurapuuro) ohessa juttelemme keskenämme kaikenlaista. Menemme ennen puolta yötä nukkumaan.

Joskus yöaikaankin on valoisaa.

Tällainen oli siis päivämme näissä vallitsevissa olosuhteissa. Kuulosti varmaan tylsältä elämältä, mutta itse tykkäämme ja viihdymme, varsinkin kun bonuksena saamme lämpimän sään ja valoisuuden, joka pitää mielen virkeänä. Toki toivotaan, että voisi taas jatkaa harrastuksia, kuten teatteritreenejä, tavata ystäviä ja liikkua enemmän. Summasummarum - kotioloissa tai kylillä, Espanjassa on huokeampaa elää kuin Suomessa, mutta täällä tulotasokin on tietysti paljon alhaisempi.

Millainen on sinun normipäiväsi? Olisi mukava kuulla!

Rikka rokassa.