Kolme vuotta sitten ajattelin, että voisimme asua Espanjassa kaupungissa, koska Suomen kotimme on maalla. Veri veti kuitenkin maaseudulle, vaikka olen alunperin kaupungin kimma. Periespanjalaisella maatilalla on ollut antoisaa elää jo kolme talvea, La Atalaya Macorran vuoristossa Mijaksessa.
 |
| Tila koko koumeudessaan |
Tilan kukko on iso ja pulska kaveri, joka ei herätä liian aikaisin, ehtiihän sitä myöhemminkin kiekua, tai vaikka manjana. Omille korvilleni tilan äänimaailma on musiikkia. Niin silmän- kuin ihan syötävääkin ruokaa on tarjolla myös yllin kyllin.
 |
| Kukkona tunkiolla |
Tilan omistaa vanha Jefe (pomo), jonka voin uskoa olleen
nuorena salskea komistus. Tarinan mukaan heidän sukunsa omisti aikoinaan koko laakson. Hän hymyilee meille aina, kyselee kuulumisia
espanjaksi, hän ei puhu muuta kieltä. Hän on ollut meille hyvä vuokraisäntä, joka
ilahduttaa välillä tilan kasviksilla, hedelmillä ja munilla. Toki saamme niitä itsekin kerätä käyttöön.
 |
| Navetta, Jefe huutelee laumaansa kotiin |
 |
| Hedelmät suoraa puusta maistuvat makeisilta |
Tilan työmies Juan on myös ihan superiloinen ja huumoriveikko,
aina peukut pystyssä, aina kaikki on hyvin. Hän tuntuu ahkeroivan aamusta iltaan. Milloin tehdään
mitäkin tarpeen mukaan, joko kasvimaalla tai korjataan eläinten aitauksia, lypsetään vuohia, ollaan mukana synnytyksissä. Mieheni
on välillä auttanut tai lainannut työkalujaan, sillä tilan välineet näyttävät
usein melko alkukantaisilta tai vääränlaisilta puuhaan.
 |
| Ahkerointia ja touhua riittää aamusta iltaan |
Sitten on vielä marokkolainen paimenpoika. Hän vahtii ja kuljettelee
lammas- ja vuohilaumoja. Nykyisyyteen kuuluu täälläkin, että nuorukaisen kädessa on aina
puhelin. Hän osallistuu kuitenkin reippaana muhinkin tilan töihin ja on hyvin ahkera, samoin myös
ystävällinen ja kohtelias.
 |
| Lampaat oliivilehdossa |
 |
| Osa paimennettavista pääsi lenkille |
Navettaan mahtuu valtavasti lampaita ja vuohia. On ollut ilo päästä seuraamaan niiden elämää ja vastasyntyneitä pienokaisia. Navetta on sisältä siisti ja puhdas, vaikka ulkoalueet ovat vähän vinksallaan.
 |
| Nämä kukat kuuluvat jo naapurin puolelle |
 |
| Kissanpäiviä |
Tilaa vahtii jo ikäloppu Chico-koira, joka ei jaksa enää
juuri kun makoilla. Sitten ovat toki vielä kanat, kissat, possu ja villeinä loikkivat kanit. Ympärillä ovat kasvimaa, taateli-, appelsiini-, sitruuna- sekä mandariinipuut, viininrypäleet ja oliivilehto.
 |
| Appelsiinipuun kukkiessa tuoksu on huumaava |
 |
| Voi possu, luulen tietäväni kohtalosi |
Tilalla on aina päivisin elämää pyhä- ja sadepäivää lukuunottamatta, mutta iltaa kohden rauhoitutaan, mutta kukaan ei juo eikä juhli. Paitsi korkeintaan me. Tilan väki näyttää syövän terveellisesti, ja espanjalaiset elävätkin pitkään. Myös siesta kuuluu asiaan ja naurunhan sanotaan pidentävän ikää, ehkä syyt hyvään ja pitkään elämään löytyvät näistä yksinkertaisista asioista.
 |
| Yöllä konsertoivat kaskaat ja joskus laakson koirat ulvovat |
 |
| Iltataivaan tuijotteluun ei kyllästy |
Meidän pikku kotimme on tilan takana omassa rauhassa talon päädyssä. Aitiopaikalla, josta
avautuu upeat näkymät laaksoon ja vuoristoon. Talo on aikoinaan palvellut perheen ja kenties usean sukupolven kotina tilaratkaisuista päätellen. Kun isäntä on jäänyt yksin, tämä järjestely sopii kaikille hyvin. Meillä on
sopivasti omaa tilaa, terassia ja pihaa, jossa koirammekin saavat temmeltää.
 |
| Terassi on isompi kuin sisätilat |
 |
| Pihalta avautuu ihana maisema |
Iltaisin alkaa kaskaiden konsertti laaksossa. Tähdet
kaartuvat yllemme ja onnittelemme itseämme hyvästä tuuristamme, tämä on meidän toteutunut unelmamme. Vaikka koti on monin tavoin
vaatimaton, siitä on tullut meille rakas paikka. Tunnemme kuuluvamme joukkoon, vaikka emme tilan töitä teekään. Tuomme kuitenkin isännälle vuokrarahat, jotka varmasti auttavat monin tavoin, ja ilahdutamme välillä pienillä tuomisilla kaupungista. Olemme saaneet hyvin vapaat kädet; saunankin olemme rakentaneet terassille, samoin perkolan.
 |
| Huipulla tuulee usein |
 |
| Sauna lämpiää puilla |
Kylästämme löytyy myös muutama todella hyvä ravintola, aina ei tarvitse itse kokata. Hevosetkin ovat niihin tervetulleita ja ne ovat tavallinen näky teillä.
 |
| Rico on tottunut monenlaisiin vastaantulijoihin |
Aurinkorannikon kaupunkeihin on lyhyehkö matka maalta, samoin vuorille päin mentäessä löytyy ihana Mijas Pueblo ja Alhaurin El Grande sekä Coin. Ystäviä ja juttuseuraa on siis tarjolla kun sitä kaipaa, samoin palvelut ja harrastukset, ja tietysti työtkin ovat käden ulottuvilla. Alapuolellamme virtaa joki ja meren rannassa käymme välillä nautiskelemassa.
 |
| Joella on mukava kuljeskella |
Meille tämä on ollut sopiva paikka elää, mutta niinhän se on, ettei tulevaisuudesta koskaan tiedä, mihin se vielä kenetkin johtaa. En mene vannomaan, mihin tämä farmityttö vielä lopulta päätyy, kun ikää hiipii jatkuvasti lisää. No ihan lopulta tietysti maan poveen, kuten me kaikki. Siihen saakka - elän elämää juuri niinkuin haluan ja voin!
