Pääsiäisen juhlaa meillä ja muualla

Olen ollut aina ”pääsiäisihminen”. Rakastan ennen kaikkea tämän juhlan ajankohtaa, pääsiäinen tuntuu vuoden käännekohdalta. Talvi on lopullisesti ohi ja kevät toivotetaan tervetulleeksi ihanin raikkain värein. Pitää vähän lisätä sisustukseen vihreää, keltaista, oranssia, myös narsisseja ja tulppaaneja vaasiin (niin, tiedän ja muistan kyllä myös miksi pääsiäistä vietetään). Ripottelen kotiin koristeita; pupuja, kanoja, kukkoja ja suklaamunia. Valoa, kirkkautta ja iloa pimeän talven jälkeen. Niin no, itselleni tämä talvi ei ollut pimeä eikä väsyttävä, kun vietin sen Espanjassa.

Vähän harmi toisaalta, kun emme ole näkemässä, kuinka Espanjan pääsiäistä, Semana Santaa (eli pääisäisviikkoa) vietetään ja juhlitaan, sillä se on Espanjassa vuoden tärkein juhla, ja juhlamenot ovat sen mukaiset eli upeat! Espanjan eri kaupungeissa kokoonnutaan pääsiäismenoihin katsomaan näyttäviä, uskonnollisia kulkueita, jopa omin tuolein ja eväin varustettuina. Kulkueissa veljeskunnat kuljettavat pyhimyspatsaita ja kulkueet liikkuvat palmusunnuntaista pitkäänperjaintaihin. Mutta toivottavasti joskus tulee vielä tämäkin koettua.

Suomessakin pääsiäinen on toki tärkeä kristinuskon vuosittainen juhla. Ortodoksisissa perheissä suuri paasto huipentuu pääsiäisyön jumalanpalvelukseen ja pääsiäisyön juhlalliseen ateriaan. Vielä omassa nuoruudessani pääsiäisenä hyssyteltiin, kaikki paikat ja kaupat olivat kiinni. Ajat ovat muuttuneet, mietin, että eipä se pääsiäisen vietto katukuvassa kyllä erityisemmin näy; vapaapäivistä nauttivat ihmiset suuntaavat usein mökeille laittamaan paikkoja kesäkuntoon. Palmusunnuntaina ovilla toki kiertelevät pikkunoidat. Lapsille on tärkeää päästä virpomaan, on niin hauskaa pukeutua, käydä ihmisten ovilla ja saada palkaksi paljon herkkuja. Kun omat lapset olivat pieniä, meillä oli joskus oikeat vitsojentekotalkoot, ja höyheniä kiinnitettiin oksiin keskittyneesti. Virpomisperinne on Itä-Suomesta lähtöisin, Karjalan ortodoksisesta ja luterilaisesta kulttuurista. Alun perin virpominen merkitsi toisen ihmisen siunaamista, nykyiset noidiksi pukeutuneet virpojat ovat yhdistäneet virpomiseen trulliperinteen.

Onko sinulla tai perheelläsi mukavia pääsiäisperinteitä? Omassa lapsuudenkodissani meillä kävi pääsiäiskukko munimassa eteisessä rivissä oleviin hattuihimme. Se oli valtavan jännittävää, pääsisäisaamuna herättiin varhain kurkkimaan, oliko kukko käynyt. Ja olihan se! Myös omilla lapsillani jatkettiin perinnettä. Lisäksi maalasimme tai väritimme kananmunia. Miehen perheessä oli tapana kätkeä munia, joita kuumeisesti etsittiin piilopaikoista.

Mietin jälleen tänäkin vuonna huolella pääsiäisen ajan menuun, ja vietän pyhät kotona läheisten kanssa kaikessa rauhassa. Meillä on ollut menestys mämmijäätelö, eli mämmi sekoitetaan vaniljajäätelöön. Se on kyllä todella hyvää! Olisiko sinulla jotain hyvää pääsiäisruokareseptiä? Vinkkaa ihmeessä, välillä voisi kokeilla jotain uutta!

Tänä vuonna 2019 pääsiäinen onkin myöhään, vain reilu viikkoa ennen vappua. Pääsiäisen ajankohta vaihtelee syystä että pääsiäispäivä on aikoinaan sovittu vietettäväksi kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina.

Toivotan hyvää pääsiäisen aikaa, leppoisia ja aurinkoisia päiviä kaikille, erilaisten perinteittenne keskellä! Välillä itse "rikon" omia perinteitäni; muutamia vuosia sitten istuin kirkossa pääsiäisen aikaan, kävimme nimittäin Kölnin upeassa tuomiokirkossa. Toisen kerran vietimme pääsiäisen Tartossa. Avartavia kokemuksia molemmat.