Lokakuun kohtaamisia

Tämän lokakuun olen viettänyt lähes kokonaan sairaslomalla polvileikkaukseni vuoksi. Päivästä kuluu yllättävän paljon aikaa fyysiseen kuntoutumiseen, kolmine jumppineen ja kävelyharjoituksineen vain oma varjoni seuranani. Välillä olen tarvinnut myös lepoa. En siis ole nyt pystynyt tekemään Kuukauden kohtaamista; ”tutkimusmatkaa” kehenkään syvemmin, sillä se vaatii paljon työtä ja aikaa. Toisen ihmisen elämästä ei voi kertoa hutiloiden. Silti minulla on ollut yllättävän paljon erilaisia kohtaamisia monenlaisten ihmisten kanssa, ja se kuuluukin mielestäni myös kuntoutumiseen ja toimintakyvyn kehittämiseen, vaikka kyytien varassa joudun toki vielä olemaan.

Sairaalassa ollessani tutustuin huonetoveriini. Kävimme paljon erilaisia keskusteluja ja tsemppasimme toisiamme. Oli mielenkiintoista kuunnella vieraan ihmisen elämäntarinaa, ja kuinka elämämme oli sivunnut niin läheltä toisiamme monesti, olimme jopa asuneet samalla kadulla Helsingissä!

Ensimmäisenä viikonloppuna kotiin palatessani kaksospoikani tulivat lisäkäsiksi ja avuksemme. He laittoivat ruokaa ja palvelivat äitiään. Sain myös oman äitini taannoin seurakseni, ja juhlimme yhdessä kuopukseni syntymäpäivää. Tervehdyttävää oli lisäksi käydä vanhimman tyttäreni vastaanotolla, ja hän hieroi niskani ja mieleni kuntoon.

Sitten sain kutsun ”tyttöjen” viini-iltaan. Oli virkistävää päästä kotinurkista ja viettää aikaa keskustellen ihanien naisten seurassa, hyvää emännän valmistamaa ruokaa nauttien ja viiniä pitkästä aikaa maistellen. Nämä naiset ovat harvinaislaatuisen viisaita ihmisiä, pohdiskelevia ja tietäviä, ymmärtäviä, elämää nähneitä ja kokeneita. Kuinka onnekas olen, kun minulla on tällaisia ihmisiä, joita kohdata, edes silloin tällöin.

Vielä aivan kuun lopussa sain kohdata rakkaat siskot Helsingissä. On niin harvoja hetkiä, että olemme vain me kolme, ilman miehiämme tai muuta sukua ympärillä. Meitä sitoo oma elinikämme kestänyt yhteytemme. Siskojen kanssa voi nauraa ja itkeä häpeilemättä, kertoa mistä tahansa, olla hyväksytty juuri sellaisena kuin on.

Kuukauteen siis mahtui paljon kohtaamisia, vaikka etukäteen ajattelin mökkiytyväni jalkani kanssa neljän seinän sisälle. Lokakuusta tuli sittenkin paljon paljon mukavampi kuin osasin etukäteen ajatellakaan!