Marokko: Tanger, portti Afrikkaan

Kolme päivää, kolme kaupunkia Marokossa: Marrakech, Casablanca ja Tanger. Nyt pääsemme viimeiseen kohteeseemme Tangeriin, tähän Afrikan tähden aloitus- tai lopetuspisteeseen, joka olikin iloinen yllätys.

Tanger on satamakaupunki Pohjois-Marokossa Gibraltarinsalmella. Tangeriin on  helppoa ja nopeaa matkustaa laivalla Espanjasta, matkaa Espanjan eteläkärkeen on vain 27 km. Me kuitenkin tulimme Casablancan suunnasta luotijunalla, jonka vauhti oli välillä jopa 320 km/h. 

Rautatieasema oli tyylikäs ja uuden kaupungin puoli hämmästyttävän modernin oloinen ja näköinen, johon vanha osa Medina Kashab linnoituksineen sulautui luontevasti. Itselläni oli Tangeria kohtaan hienoista epäilyksen häivää, etten pitäisi paikasta, mutta lopulta se vaikuttikin minut eniten näistä kolmesta Marokon kohteestamme.

Tangerin ilma tuntui heti raikkaammalta meren läheisyydessä saavuttuamme keskemmältä Marokkoa. Tunnelman kohtasi hätkähdyttävän väkevänä, niin elämäniloisena, toisaalta levollisena. Hautajaiskulkue kulki ohitsemme. Tällä edesmenneellä oli iso saattojoukko miehiä, jotka kantoivat arkkua laulaen voimakkailla äänillään saaden minut kananlihalle.

Kala- ja lihahallissa kannatti käydä, vaikkemme mitään ostaneetkaan. Mikä määrä kalaa ja lihaa! Halleissa tuntui tupsahtavan keskelle alkuperäistä elämää, äänet ja tuoksut olivat vahvat, mutteivat kuitenkaan epämiellyttävät. Mies kuori katkarapuja varmasti nopeammin kuin kone, mikä vauhti!

Kujilla oli katseltavana elävistä kanoista lähtien monenlaista tavaraa ja erilaisia kulkuneuvoja, monenkirjavia ihmisiä. Mitä lähemmäs rantaa tulimme, myös suomenkielen taitajia kaupustelijoista löytyi: ”Rahat on loppu, ei ole rahaa”, he hekottivat pilke silmäkulmassa kun kieltäydyimme ostamasta. Kaupustelu ei tuntunut kuitenkaan yhtään niin ahdistavalta kuin Marrakechissa. Ostimme muutaman kaktuksen hedelmän maistaaksemme, mutta itse en oikein välittänyt, koska siinä oli niin paljon siemeniä.

Kävimme syömässä paikallista ruokaa pienessä tunnelmallisessa paikassa. Ruoka oli hyvää, pastilla-piirasta piti maistella vielä kerran. Minttutee kuului jälkiruokana hintaan. Teen kaatotekniikka on tärkeä osa tapahtumaa, tarjoilija kaataa kannusta korkealta laseihin näyttävästi. 

Kaupungista löytyy varmasti jokaiselle jotain mielenkiintoista koettavaa, kuten myös rantapromenadi hiekkarantoineen ihan vain oleiluun ja nautiskeluun. Kenties haluat vaikka ratsastaa kamelilla, tai katsella Kashabin alueella. On luolia, majakoita, museoita, ja kirkkoja. Luulen, että lähden vielä Tangeriin uudelleen tutustumaan niihin tarkemminkin. 

Niin suuntasimme matkamme päätteeksi satamaan, josta ylittäisimme meren laivalla Tarifaan, jossa myös täytyy joskus vierailla ihan varta vasten. Laiva on muuten meille suomalaisille tuttu, sillä se on ollut aiemmin käytössä Suomessa Tallinnaan kulkevana laivana.

Näin kolmipäiväinen ja -kaupunkinen lomamme pääsi päätökseen, maaliin Tangeriin! Tässä Afrikan tähden"pelissä" ei rosvotkaan ryövänneet rahojamme. Koko matkan aikana meille ei sattunut mitään ikävyyksiä, oppaamme Tomi Vellamo oli järjestänyt kaikki hienosti, joten ohjelmamme soljui mukavan turvallisesti ja rauhallisesti, silti ehdimme nähdä valtavasti päivien aikana. Jokainen haluaa toki lomillaan nähdä ja tehdä eri asioita, ja matkat kannattaa tietysti räätälöidä omien mieltymystensä mukaisesti. Me olimme tyytyväisiä reissuumme; Marokko on erilainen, eksoottinen ja erikoinen kohde, joka oli mukava kokea. Ilman opastamme Tomi Vellamoa tällainen matka ei olisi tullut koettua, suuri kiitos siis hänelle.

Jos haluat lukea Marokon matkan kaksi ensimmäistä osaa, ne löytyvät tästä:
Marokko: Yhden yön tarina Marrakechissa
Marokko: Uteliaana Casablancan sykkeessä