Muutettuamme keskelle metsäistä luontoa 10 vuotta sitten, kiipesimme usein korkealle kalliollemme katselemaan "valtakuntaamme". Siellä myös mukavasti rauhoittui töiden päätteeksi. Ihailimme vehreyttä, alati muuttuvaa maisemaa ja valoa. Talvella teimme pikku retkiä potkukelkoilla, sytytimme nuotion ja paistoimme makkaraa. Juuri talvella tulikin mieleen, että jonkinlainen tuulensuoja tai laavu voisi olla kiva ja hyödyllinenkin.
|
Retket ovat aina mieleemme, eväät tietysti tärkeä osa retkeä. |
Niin aloimme puuhailla kevään tullen kalliolla. Ajatus majasta puussa myös viehätti. Kuten hankkeet usein hieman leviävät, tästäkin tuulensuojasta päädyttiin sitten tekemään kunnon maja, kuitenkin luontoon sulautuva ja alle 10 neliöinen. Talomme rakentamisesta ylijääneille tarvikkeille löytyi käyttötarkoitus. Tuumailtuamme ja tutkittuamme maaston muotoja sekä ilmansuuntaa, maja kohosi lopulta kallion kielekkeelle ja se näyttää siltä kuin olisi puussa. Se on korkeudeltaan osittain puiden latvojen tasalla ja näkymät ovat hienot, aurinko paistaa sinne viimeisiin säteisiin kesäaikana.
|
Parveke on tyhjän päällä, niinkuin parvekkeet yleensä ovat. |
|
Alas on matkaa satakunta metriä. |
|
Maisema talvellakin on kaunis. |
Oman maan puista sahatuista laudoista ja lankuista tehtiin majan ja parvekkeen kehikko ja kaiteet. Kaiteiden turvallisuuden takaa raudoitusristikko, joka ei kuitenkaan peitä näköalaa. Meitä ne viehättävät juuri rouheina ja ruosteisina.
|
Turvallista myös korkeanpaikankammoiselle. |
Ulkoseinät muodostuivat ihan pellistä, ja isoista vanhoista ikkunoista koostuu osa seinistä. Kattopaneeleita oli jäänyt ylimääräistä, niistä sai sisäseinät ja -katon. Ainoastaan lattialaminaatti ja majaa kehystävä terassilaudoitus ostettiin uutena. Kun pinta-ala on vain 9 neliötä, se ei kovin paljoa maksanut. Kattopellit olivat niin ikään jo joskus aiemmin hankittuja.
|
Aamiaishetki |
Sisälläkin on mukava viettää aikaa tai ottaa vaikka torkut. Sisutuksessa komeilee lasten isoäidiltä saadut Alvar Aallon Artekin pöytä ja satulavyöpunotut tuolit. Nämä 611-tuolit ovat muuten Aallon ensimmäisiä suunnittelemia huonekaluja (1929) ja pysyneet tuotannossa jatkuvasti. Ne sopivat minusta täydellisesti majan henkeen. Minulle sisustamisessa ei ole kuitenkaan tärkeää, onko kyseessä design- tai arvohuonekalu, onko joku antiikkia vai Ikeaa, jos se silmääni miellyttää ja huonekalulla on myös sopiva käyttötarkoitus. Antiikkisohva on mieheni aikoinaan ostama. Rottinkituolit ovat Mathildedalin kotikirpparilta parilla kympillä hankitut.
|
Meidän mieleinen, tarkoitukseen sopiva. |
|
Kotitalo häämöttää taustalla. |
Maja sai nimekseen Ketunpesä, Kettulassa ja Repolan tilalla kun ollaan. Ketunpesässä ei ole sähköä eikä siellä käytetä elektronisia laitteita. Ei tiskejä, ei pyykkejä. Siellä on vain tämä hetki, keskellä luontoa linnun lauluineen ja suhisevine puineen. Mieli rauhoittuu. Käymme siellä välillä eväinemme, pelailemme korttia tai sanapeliä, tai vain katselemme, ihmettelemme.
Olemme pitäneet pesässä myös rapujuhlia ja mukavia hetkiä on vieraiden kanssa siellä vietetty. Erityisen mieleenpainuva oli hetki, kun saimme Amerikan vieraita, ja he olivat niin ällistyneen haltioituneita ja otettuja koko paikasta sammalineen ja jäkälineen maisemineen, että itsekin aivan liikuttui. Taas muisti arvostaa paikkaa yhä syvemmin. Ja koko meidän ihanaa kaunista Suomea!
|
Kelpaa! |
|
Taianomaista sumupäivinä. |
Ketunpesä sai kunnian olla myös äitini viimeinen leposija, ja näin paikalla on yhä arvokkaampi ja rakkaampi merkitys. Me kolme sisarta perheinemme sirottelimme ylhäältä tuhkan tuuleen. Näen siis äitini yhä lähellämme, kasvavan uusina kukkasina, varpuina, lentelevinä perhosina, tunnen lämmön hipaisuina, kuulen tuulen kuiskauksina. Toivomme, että myös me saamme joskus jatkaa matkaa tällä tavoin.
|
Pesä piiloutuu maastoon mukavasti. |
Olen kauris horoskooppimerkiltäni, liekö siksi rakastan kallioita, kukkuloita ja vuoristoa. Myös Espanjan aurinkokotimme on vuoren huipulla. Syksyllä pääsee toivottavasti taas ihailemaan vuorimaisemaa.
Kalliolle kukkulalle rakensimme me majamme, tule tule ihmeessä käymään, jakamaan hetki kanssamme!