Rapurapurallaa!


Rapujuhlien aikaa, rapulaulut raikaa, alkusyksyn taikaa! Minusta rapujuhlat ovat aina hauskoja. Olemme olleet vuosien varrella monenlaisissa juhlissa, pienistä intiimeistä kodassa järjestettyihin. Tai isossa teltassa ravintola-alan ammattilaisen loihtimana upeine notkuvine pöytineen ja juomineen. Itse olemme pitäneet kekkerit milloin minkäkin kokoiselle porukalle kotipihalla, Peipon- tai Ketunpesällämme. Joskus ollaan oltu ihan kahden vain.




Rapujen näpertely, snapsit, maljat ja rapulaulut keskustelun ohessa on omanlaisensa juttu. Rekvisiitta rapuliinoineen ja iloiset valot hämärtyvissä illoissa, syksyn aavistus jo hieman kirpeänä ympärillä. Ei rapuja nälkäänsä syö, mutta jos kerää pyrstöjä ja maistelee rapeaksi paahdetun leivän päällä tillin kera, niin kyllä sekin on jo täyttävää. Kuitenkin usein rapujuhlissa tarjotaan myös alkuruoka, meillä on ollut joskus joku sosesoppa, pieni salaatti tai vaikka piirakanpalanen. Niinkin on tehty, että ravut ovatkin alkuruoka ja peuraa tai jotain muuta pääruoaksi. Ja jälkiruoka toki, satokauden mukaan.



Rapukulttuuriin pääsin tutustumaan aikoinaan lasteni suomenruotsalaisen suvun myötä. Omassa lapsuuden perheessäni emme olleet koskaan syöneet rapuja, ja minulla oli kuva, että tapa kuului vain eliittipiireihin. Näin ei kuitenkaan ole, ainakaan enää tänäpäivänä. Suvun vanhin mofa istui pitkän pöydän päässä Espoon Suvisaaristossa, meren rannalla, mitä upeimmalla paikalla. Ja sitten hän aloitti:

"Helan går, sjung hopp faderallan lallan lej, helan går, sjung hopp faderallan lallan lej. Och den som inte helan tar, han heller inte halvan får, helan går, sjung hopp faderallan lallan lej"


                                   


Ne olivat mieleenpainuvia juhlahetkiä, pöydän ympärillä neljä sukupolvea. Sen jälkeen olen syönyt rapuja joka vuosi. Olen joskus keittänyt ravut itse, mutta myös kaupan tai pakastealtaidenkin ravut ovat makuuni hyviä, eikä kalliita ollenkaan. Meillä lapset ovat pienestä pitäen olleet juhlissa mukana ja harjoitelleet kuorimista sekä osallistuneet hauskuuteen.



Suomenkielisiä rapulauluja muuten löytyy netistä. Tuttuihin sävelmiin, kuten vaikka Ukko Noa, on tehty uudet sanoitukset. Usko tai älä, niitä on yllättävän kiva hoilata!



Myös rapujen avaamisohjeita löytyy netistä, ihan videoitakin, jos saat kutsun rapujuhliin, mutta olet epävarma miten niitä kuoritaan. Eikä se niin tarkkaa ole! Maiskuttele mukana ja pidä hauskaa. Kyllähän Pretty Womankin lennätti hummerinsa naapuripöytään ja hups, koko tilanne oli vain suloinen. Mutta ole varovainen, rapujuhlissa snapsit kihahtavat päähän, ettei tule seuraavana päivänä krapulallaa!



Tiesitkö muuten, että rapujen käytöllä on ikivanhat perinteet, jotka ulottuvat aikaan jo eKr. Tosin ravuilla on ollut muinoin ennemmin lääkinnällistä kuin kulinaarista käyttöä. Ravuilla on uskottu olevan lähes maagisia parantavia voimia.



Raikasta alkavaa syksyn aikaa, nautitaan väreistä ja ulkoilmasta, pidetään myös terveydestämme ja toisistamme huolta!







Suositut tekstit