Miten onnistui matkustaminen Euroopan halki polvileikkauksen jälkeen?
Onhan toki
mukava tuijotella takkatulta villasukissa punaviiniä siemaillen pakkasen paukkuessa ulkona, mutta vain hetken... Erakoidun talvella ihan liikaa. En pidä pimeästä, kylmästä, lumesta enkä
liukkaista! Pelkään ajamista talvella. Pelkään liukastumista, varsinkin nyt.
Uuden polven tekonivelen kanssa ei tosiaan parane kompuroida. Sauvat jäävät vasta
pikkuhiljaa ja opettelen kävelemään ”normaalisti” ja ontumatta. Jaksettua
matkaa en ole varsinaisesti mitannut, sillä tepsuttelu on tapahtunut ihan vasta
arkitoiminnoissa ja kotinurkissa. Tuskin vielä kovin montaa kymmentä metriä
menee ilman "Villeä ja Kallea", mutta nyt pääsen sitä testaamaan rantakadulla. Aurinkoisella. Kuivalla.
Lämpimällä! Upeaa, että tällaiseen on mahdollisuus.
Kun Suomeen
satoi ensi lumi, tuntui, että nyt on aika lähteä Espanjan kotiin, missä
kuntoutuminenkin tapahtuu monin verroin paremmin, kaiken muun positiivisen
lisäksi. Haavan niitit oli poistettu jo muutamaa viikkoa aiemmin ja haava hyvin parantunut. Fyssari antanut jatko-ohjeet. Vihreä valo lähdölle!
Valitsimme kulkuneuvoksi koneen sijasta auton, ja etenemisen jalan
mukaan sopivaan tahtiin. Leikkausten jälkeen on aina olemassa veritulpan vaara, ja lentämistä minulle ei suositeltu. Toinen koiristamme on lisäksi iso ja vanha, jolle automatkailu sopii paremmin.
Etukäteen
hieman jännitti, miten kaikki tulee sujumaan, sillä polvi on yhä turvonnut,
jäykkä ja kipeäkin. Olen myös ihan riippuvainen jääpusseista, jotka lievittävät
kipua ja vähentävät turvotusta. Miten kaikki onnistuu pitkällä matkalla?
Sukulaisetkin olivat vähän huolissaan.
Lyhentääksemme
ajomatkaa, varasimme laivamatkan Saksaan Travemündeen. Lähtöselvityksessä saimme invamerkin,
ja pääsimmekin ensimmäisinä laivaan ja ihan lähelle ovea.
Finnlines on hieno ja siisti laiva, henkilökunta todella ystävällistä ja auttavaista. Saimme hyvin
ajan kulumaan puolentoista vuorokauden matkalla. Ruoka on erittäin hyvää ja
ateriapaketin ostamalla (70 €) saa neljä ihanaa ateriaa buffetissa. Ruokaa
sulateltiin hieman kuntosalilla, josta löytyi hyvä kuntopyörä. Se on juuri
sopivaa liikuntaa nyt koivelleni. Laivassa on myös saunaosasto ja mukava baari.
Lisäksi voi pelata, kirjoitella, levätä tai lueskella. Koirat järjestävät meille aina myös omat hösssötyksensä ja ulkoilut laivan kannella.
Laivan
baarista minulle järjestyi jääpussi polveen matkan aikana tarpeen mukaan, ja ajomatkaa varten
sain mukaan ison pussillisen jäitä, jotka pysyivät kylmälaukussa pitkään
kelvollisina, ja kylmettivät omat polven jääpussini.
Ensimmäinen
ajoetappi oli odotettavasti rankin, sillä laiva on perillä myöhään illalla, ja
edessä on yö. Onneksi kuskini JP osasi nukkua laivalla "varastoon". Järjestelimme minulle takapenkille tilan niin, että etupenkki ja
selkänoja vedettiin eteen. Saatoin siis pitää jalkani täysin suorina ja
rentoina, kun alle aseteltiin vielä peitto. Pystyin myös heiluttelemaan jalkoja
sekä tekemään kaikenmaailman jumppaliikkeitä, ettei vain se paljon pelkäämäni
veritulppa iskisi.
Näin
matkamme eteni vauhdikkaammin kuin olin osannut edes ajatella, muutamalla pikku
paussilla läpi Saksan ja Luxemburgin Ranskan puolelle. Ranskassa otimme
yöpymisen Valencessa. Seuraavana aamuna jatkoimme Espanjan puolelle, ja toisen
yön vietimme Tarragonassa. Jäitä löytyi huoltoasemilta ja yöpymispaikkojen
pakastimet auttoivat jääsysteemeissäni! Kolmantena päivänä pääsimmekin jo illan
suussa kotiin Mijas Costan vuorille.
Ajokilometrejä
tuli 3030. Näin se matkanteko siis onnistui hyvin vastikään leikatun jalankin kanssa.
Kiitos nopeasta siirtymästä parempiin keleihin tietysti kuskille, joka on
ihmeellisen jaksavainen. Mikäpä minun oli siinä katsella maisemia, pulista
seuraa pitäen sieluni kyllyydestä, lueskella, mutustella eväitä. Koirat
käyttäytyivät myös aivan enkelimäisesti. Tärkeintä varmaan niille, että
saavat olla kanssamme ja ehkä ne tiesivät mihin mennään ja että sitä kannattaa
odottaa!
Perillä tosiaan ymmärsi taas paremmin kuin hyvin, miksi näihin maisemiin kaipaa ja että tänne on niin hyvä palata. Nyt ei muuta kuin kuntoutumaan ja kuntoilemaan! Saan varmasti paremman polven kuin ikinä!
Jos haluat lukea lisää polvijutuistani, ne löytyvät tästä:
Kuntoutumista polven tekonivelleikkauksesta
Polven tekonivelleikkauksessa
Polven tekonivelleikkausta odotellessa
Perillä tosiaan ymmärsi taas paremmin kuin hyvin, miksi näihin maisemiin kaipaa ja että tänne on niin hyvä palata. Nyt ei muuta kuin kuntoutumaan ja kuntoilemaan! Saan varmasti paremman polven kuin ikinä!
Jos haluat lukea lisää polvijutuistani, ne löytyvät tästä:
Kuntoutumista polven tekonivelleikkauksesta
Polven tekonivelleikkauksessa
Polven tekonivelleikkausta odotellessa