Kettula, pieni kylä kauniilla sielulla

Olen kertonut teille monenlaisista kaupungeista ja paikoista matkatessamme Euroopassa ja Espanjassa. Miksenpä kertoisi myös omasta kotikylästäni Kettulasta Suomessa, onhan se kautta aikojen ollut suosittu vierailukohde Pietarin hoviväkeä ja Suomen presidenttejä myöten. Kylämme on hyvin erityinen ja sillä on yllättävän pitkä ja monivivahteinen historia, josta on mielenkiintoista tietää. Yhä Kettulassa on monenlaista, aktiivista elämää, ja varsinkin kesällä mökkiläisten saapuessa väkimäärä moninkertaistuu.

Kettulan viehättävä, luonnonkaunis kylä sijaitsee Salon Suomusjärvellä, Varsinais-Suomen maakunnassa lähellä Nummi-Pusulan rajaa. Jos käännyt vanhalta ykköstieltä tienviitan osoittamaan suuntaan, Kettulantiellä kyläläisen tunnistat käden heilautuksesta. Itse olen ollut kettulalainen vasta kymmenisen vuotta, mutta ylpeä saadessani kuulua tähän kyläyhteisöön. 

Kettulantie, ainoa asfaltoitu yleinen tieosuus.

Reilun sadan asukkaan kylässä on aistittavissa vielä vanhanajan maalaisromantiikkaa kuten myös historian havinaa. Tunnelma on ajaton, vaikka vuosikymmenten saatossa maisema onkin hieman muuttunut. 

Vanhaa Kettulaa torppariajoilta.
Kuva kirjasta Sahran Satoa.

Kyläläisiä vierailuilla Kettulan tilalla.
Kuva kirjasta Sahran satoa.

Maailmalla matkatessamme tutustuimme monenlaisiin kyliin. Usein talot ovat rakennettu kylki kylkeen tiiviisti. Kettulassa talot sijaitsevat hajallaan isojen tilojen tai tonttien vuoksi; jokaisella on siis myös ihan oma rauha olla. Meiltä puuttuvat kahvilat ja kuppilat, mutta ehkä Kettulassa onkin juuri siksi hyvä elää. Kivenheiton päässä löytyy kuitenkin Kasvihuoneilmiö, josta saa niin kahvia kuin ruokaa. Kymmenen minuutin ajomatkan päässä löytyvät Suomusjärven ja Saukkolan palvelut, kaupat, apteekit ja ravintolat.

Kettulassa asuu vielä monia, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet kylässä. On ollut ilo päästä vierailemaan myös heidän tiloilleen ja koteihinsa. Ystäväperheemme juuret sijoittuvat torppariajoille asti, tila on yhä olemassa saman suvun jäsenen omistuksessa, entistäkin ehompana ja toimivana.

Tämä pihapiiri on ollut saman suvun omistuksessa toistasataa vuotta.
Kuva Heini Luoma

Pelloilla hurisee kotoisasti traktori, maanviljelijä sen ratissa pitää myös talvella tiemme kunnossa. Lehmiä ei valitettavasti maisemassa enää ole, lypsytila lopetti toimintansa jo aikaa sitten. Teiden varsilla jänöjussit loikkivat, peurat, kauriit ja hirvet liikuskelevat, joskus ihan kotipihallakin. Ja tietysti ketun voi bongata toisinaan! Fasaanit, joutsenet ja monet muut lintulajit viihtyvät myös kylällä. Hevosellakin joku voi karauttaa vastaan. 

Tuttu näky, kauris ylittää tien töistä tullessani.

Satuinpa juuri paistattelemaan keväthangilla joutsenen lentäessä yli.

Kettulassa on 13 järveä tai lampea. Kyläläisillä sielu lepää näissä kauniissa maisemissa, luonnon kehdossa. Koti on täällä koko alue, ei vain pelkkä talo. Oma elämäni tuntuu siltä, kuin olisi aina puolittain lomalla.

Kettulan tunnelmallisella pirtillä  järjestetään kesätansseja ja tapahtumia. Kettulan Pienviljelijäyhdistys ry:n toimesta se on hyvin hoidettu. Pirtti rakennettiin vuonna 1930 ja vihittiin käyttöön vuonna 1932. Talkoovoiminkin pirttiä on kunnostettu myöhemmin. Pirtin voi myös vuokrata omiin juhliin, meidänkin perhe on siellä muutamat juhlat järjestäneet, häitämmekin siellä tanssittiin. 

Kettulalla on pitkä, mielenkiintoinen historia. Kettula oli Linderin suvun omistuksessa toista sataa vuotta. Aikana 1798-1918 Pietarin hoviväki ja hallitusherrat kävivät vierailuilla Kettulassa, sittemmin diplomaatit ja taiteilijat. Kamariherra Hjalmar Linder, Suomen historian erikoislaatusimpia ja tarunhohtoisimpia henkilöitä, lahjoitti myös kyläläisille kansakoulun vuonna 1913. Koulu on yhä olemassa, kunnostettuna yksityiskotina. Linderin aikaa Kettulassa kesti vuoteen 1918, Hjalmar oli sukunsa viimeinen Kettulan omistaja. Kettulan lampuodit ja torpat itsenäistyivät vuonna 1923.

MTK:n säätiö osti Kettulan tilan Lohjan Selluloosa Oy:ltä vuonna 1927. Kettulan tilaa käytetään MTK:n kokous-, seminaari-, tiedotus- ja edustuskäytössä. Presidentti Urho Kekkonen kävi vuosittain hirvimetsällä tai palavereissa tilalla. 

Kuva kirjasta Sahran satoa.

Kuva kirjasta Sahran satoa.

Presidentti Urho Kekkonen Senegalin presidentin ja Englannin suurlähettiläsparin kanssa saunomassa.
Kuva kirjasta Sahran satoa.

Presidentti Tarja Halonen on käynyt vieraana useammankin kerran sieniretkillä, samoin Presidentti Sauli Niinistö puolisoineen on niin ikään tutustunut Kettulan runsasmarjaisiin ja -sienisiin metsiin. 

Kettulan tilan portilla komeilee sahra, MTK:n vanha tunnus.

Vaikka palveluita ei kylältä löydy, onpa Kettulalla kuitenkin oma moottorikerho Kettulan Talli, Fox Garage; kettulantalli.fi sekä  Kettulan Metsästäjät ry, johon kettulalaisena voi liittyä. 

Jahtiväkeä vuodelta 1933.
Kuva kirjasta Sahran satoa.

Kettulassa onkin yhdistyksiä ja toimintaa, kuten mm. Kettulan järvien ystävät ry ja Kettulan pienviljelijäyhdistys ry. Myös yrittäjiä löytyy: Yli satavuotiaassa riihessä syntyy Anne Raineen tekosia puusta ja pajusta: www.ketunjaljilla.fi

Kettulalla on mukava sijainti - moottoritien läheisyydessä, mutta silti riittävän kaukana hälystä, puolivälissä Helsinkiä ja Turkua, puolivälissä Saloa ja Lohjaa. Helsingistä ajaa perille vajaassa tunnissa. Tervetuloa siis tutustumaan kyläämme! 

Lisää tietoa Kettulasta löydät www.kettula.org