Taasko se jo on, joulukuu!
Käydessäni
poikani luona kylässä ennen lähtöämme Espanjaan, huomasin naulassa roikkuvan
joulukoristeen, jonka olin antanut viime vuonna. Poikani huomasi katseeni ja
nauroi: ”Meillä on joulu aina, kesät talvet!”. Ymmärsin, että tässä piili myös
kuvainnollisuutta (vaikka toisaalta koriste oli voinut yhtähyvin myös unohtua siihen koko vuodeksi...), joka on peruja perheemme mallista; arjesta voi tehdä juhlaa, juhlaa voi olla arkikin, kun siitä tekee itselle mieluisen ja mukavan.
Tiedän myös,
että molemmat sisareni pitävät aina esillä heille antamiani
tähtiketjuja, ne ovat niin kauniit eivätkä oikeastaan jouluaiheisia. Kenties ne
myös muistuttavat minusta kun olen pitempään poissa. Hyvät ystävät ja
siskot ovat kuin tähdet, aina olemassa, vaikka niitä ei aina näkisikään.
Minusta
joulukoristeet ovat suloisia, ja joulua on juuri ihana fiilistellä etukäteen, mutta
ei kuitenkaan liian aikaisin. Tykkään ihailla ja hipelöidä kaupoissa näitä
kaikkia söpöjä esineitä. Mijasin Dunnes Stores on yksi
suosikkipaikoistani käydä ihailemassa, ja ostoskeskus Miramaren yläkerrassa on
sisutusliike a Loja do gato preto, jossa on vähän erikoisempia, tosin
kalliimpia, mutta laadukkaampia esineitä.
Lahjahössötyksistä olemme sanoutuneet irti jo kun lapset kasvoivat. Vaikka minulle onkin kyllä tärkeää muistaa ja ilahduttaa ihmisiä. Joulussamme on tärkeintä yhdessäolo, rauhoittuminen hyvän ruoan ja juoman äärellä. Niin sitten Suomessa tai Espanjassa. Lapseni osaisivat vastata kuorossa, mitä heidän äitinsä toivoo joululta: ”Rauhaa ja rakkautta!”
Erilaiset kotiin tai pihalle ripustettavat valot ovat myös
tervetulleita pimeisiin iltoihin, niin Suomessa kuin Espanjassa. Täällä meillä
vuorilla pimenee kuuden aikaan, mutta rinteillä kimmeltävät valot ovat kuin lumoava tähtimeri. Nyt
päästään myös jo katselemaan Fuengirolan aina yhtä kauniita katujen ja kujien jouluvaloja, ja
tietysti Malagan joulukatu valonäytöksineen täytyy perinteisesti käydä
katsomassa, se on aina todella hieno!
Joulukuu on
monille, varsinkin lapsiperheille kiireinen. Muistelen niitä omia suurpeheenäidin aikoja; lasten
joulujuhliin valmistautumista, myyjäisiä, vaate- ja leluhankintoja, muistamisia opettajille ja sukulaisille…voi huokaus,
onneksi se aika on osaltani ohi. Vaikka toisaalta, se lasten silmien kimmellys
aattona oli kaiken sen tohinan arvoista! Viime vuonna kirjoitin aiheesta vähän
enemmän, millaista suurperheen äidin joulunalusaika oli, jos kiinnostaa kurkata Joulu tulla jollottaa. Taisin olla monesti aika puhki!
Toivotan
rauhallista joulukuun aikaa kaikille! Me vietimme jo sukulaisten kanssa joulukuun aloittajaisia hyvän ruoan äärellä ja syömällä espanjalaista loppiaisen herkkua Roscoa. Rosco de Reyes on kuin suomalainen pullapitko, joka on muodoltaan kuninkaan kruunu. Sen sisälle laitetaan pieni nukke yllätykseksi, ja se kelle se osuu, valmistaa tai ostaa seuraavan herkun.