Opiskellaan espanjaa!

On ollut itsestään selvää, että haluan oppia puhumaan ja ainakin ymmärtämään espanjaa kun Espanjassa kerran ollaan. Aloitimme mieheni kanssa kielen harjoittelun jo Suomessa erilaisten oppikirjojen ja ohjelmien avulla. Hankimme jopa lasten kirjoja, joista on hauska opetella sanoja. 

Olemme käyttäneet netissä Mondly-nimistä ohjelmaa. Sen avulla ehkä tulee opittua myös eniten sanastoa. Ohjelmassa on joka päivä oma oppituntinsa (joka ei kestä tuntia vain muutaman minuutin). Ystäväni suositteli myös Duolingoa (englanti-espanja).

Parasta kielen opettelun kannalta(kin) oli, että päädyimme asumaan espanjalaiselle maatilalle, jossa talon väki ei puhu mitään muuta kieltä kuin omaa kotikieltään. On siis ollut vain tultava toimeen espanjalla. Jefe (kuvassa) on loistopomo ja olemme tulleet hyvin toimeen kielipuolinakin. Tilan komea kukko kyllä kiekuu kansainvälisellä kielellä.

Google Kääntäjästä on ollut hyötyä, ja sekin on opettanut, kun mieleen on jäänyt sieltä tarvittuja sanoja ja lauseita. En tietenkään monesti ymmärrä vastauksia. Huomaan usein vastaavani silloin: ”Si” (kyllä), vaikka en ole ollut varma kysymyksestä tai lauseesta (mitäköhän isäntä mahtaa ajatellakaan minusta…Sanon kyllä mutta toimin kenties toisin…). Kerran kävin pyytämässä isännältä rastrilloa (harava). Joku siinä meni pieleen sillä sain kuokan. Luulen, etten osannut silloin vielä ääntää sanaa oikein. Tai sitten ei vain ollut välinettä, jota me olemme tottuneet Suomessa käyttämään. Jokatapauksessa jäykkänä suomalaisena olen kuitenkin oppinnut elehtimään myös pakosta enemmän, vaikka myös viittomia olen toisaalta työssäni käyttäytynytkin. Elekieli kuitenkin on auttanut valtavasti! Eläinten kanssa olemme pärjänneet vaikka suomella, ne näyttävät ymmärtävän sitä ihan yhtä hyvin!

Kuitenkin kielitunnit Sofia-opistossa ovat antaneet ja opettaneet eniten, tuoneet perustaa kielelle. Opettajamme on suomea puhuva espanjalainen mies, ja loistava opettaja. Kirja, jota olemme käyttäneet opinnoissa, on nimeltään Espanol en marcha, jossa on mukana myös cd-levy. Meillä on ollut tunneilla opin lisäksi hauskaa, viikon hyväntahtoiset naurut saa tunneilla joko omista "hölmöilyistä" ja joskus jonkun toisenkin hassuista kysymyksistä sekä opettajan huumorista. Tunneilla on vallinnut leppoisa tunnelma, eikä kenenkään ole tarvinnut olla kipsissä, vaikkei osaisi tai ymmärtäisi. Olemme saaneet samalla muutakin hyödyllistä tietoa espanjalaisista sekä kulttuurista, ja tutustuneet jälleen uusiin mukaviin ihmisiin. Myös läksyjä on väkerretty kieli keskellä suuta.

Espanjan kielen ääntäminen ei vaadi valtavasti, se on siis huomattavasti helpompaa kuin vaikka ranska, jota sitäkin olen kouluaikoinani opiskellut. Kun vain muistaa lausua jiin hoona (mieheni Jukkaa kutsutaan hukaksi…), hoota ei taas äännetä (hola siis lausutaan ola….), yy jiinä ja muutamia muita pikku juttuja 😊 Olin tilannut alkumatkan viinini sanomalla veellä vino, mutta v lausutaankin beenä, ja tuntuu kyllä aika oudolta nyt sanoa bino. Mutta jo siihen alkaa tottua! 

Verbejä on säännöllisiä ja epäsäännöllisiä kuten muissakin kielissä, eli ulkoa ”vain” on opeteltava. Olla-verbiä on kolmea erilaista. Oppiminen vaatii kuten mitkä kielet hyvänsä: opettelua, harjoittelua, kertaamista, muistiin painamista ja lokeroimista, kielen käyttämistä aidoissa tilanteissa, kuten kaupoissa ja ravintoloissa…. ja kun sitten vielä saisi ne sanat suusta tulemaan spontaanimmin.

Opettaja kehotti kuuntelemaan myös espanjankielisiä radio-ohjelmia ja musiikkia, katselemaan espanjankielisiä ohjelmia. Muutamia ohjelmia olemme katselleet, mutta emme ehkä tarpeeksi, koska olemme halunneet viettää televisiotonta elämää. Oliivipuiden alla on paljon mukavampaa - vaikka lukea ja opiskella.

Suomeksi tietysti kommunikoimme keskenämme. Jotta oppisi kunnolla, pitäisi kuulemma ottaa espanjalainen puoliso. Niin hyvin ei sitten ehkä tarvitse oppia 😊